Villivihannespesto

Pestot, tahnat ja levitteet ovat hyvä tapa säilöä luonnon antimia. Ne ovat tiiviitä, ravinnetiheitä ja kohtuullisen hyvin säilyviä. Pakasteena villivihannespesto säilyy useita kuukausia.

VILLIVIHANNESPESTO
(PERUSOHJE)

Raaka-aineet: 

oliiviöljyä 5 dl

raakaomenaviinietikkaa 1/2 dl

pienehkö luomusitruuna

paahdettuja siemeniä 1 pellillinen

(- 2/3 osaa auringonkukansiemeniä, 1/3 hampunsiemeniä)

suolaa

mausteita

villivihanneksia satokauden mukaan

(hapatettuja villivihanneksia)

Survo sauvasekoittimella tai tehosekoittimella öljy, siideri-etikka, paloiteltu sitruuna ja villivihannekset. Sekoita. Lisää vähitellen paahdettuja ja jäähdytettyjä siemeniä, kunnes massa paksumpaa. Lisää suola. Maistele. Maun mukaan lisää etikkaa, mausteita (esim. pippuria, yrttejä tms), sitruunamehua. Tarkoituksena on löytää tasapaino makean (paahdetut siemenet), happaman (sitruuna, siiderietikka, hapatetut villivihannekset) ja karvaan (esim. voikukka ja useat muut villivihannekset) välillä. Jos pesto jää liian löysäksi, survo joukkoon lisää villivihanneksia.

Punaherukkaa, horsmankukkia ja kahvipapuja

Satokauden vaihteluista löytyy yllättäviä makuyhdistelmiä. Miksi et kokeilisi mukavan hapanta punaherukkaa suolaisessa jälkiruokatahnassa. Horsman ja puna-apilan kukilla saa taiottua sekoitukseen väriloistoa ja kiehtovia aromeja. Nokkosen ja ratamon siemenet ovat satoisia ravinnepommeja ja karhunputken siemenet voimakkaan katkeroisia. Luomurusinat ja kahvipavut yhdessä punaherukan hapokkuuden ja karhunputken siementen mausteisuuden kanssa antavat jälkiruokakastikkeelle liköörimäistä vivahdetta.

Kaikki ainekset silputaan ja rikotaan kivikausityylisesti morttelilla.

Koko komeuden voi koettaa myös hapattaa. Marjoja (kuten pihlajaa, karpaloita ja katajanmarjaa) on käytetty myös hapankaalin maustamisessa. Sandor Katzin kirjassa "Art of Fermentation" mainitaan myös hapatetut, suolaiset vadelmat.